Tasting

Tasting

Maisteluissa katsellaan, tuoksutellaan ja maistellaan. Nautitaan joka aistilla ja opitaan uutta. Vaikkei kaikesta välittäisikään, niin on mielenkiintoista havaita eroja ja uppoutua eri makumaailmoihin.

Olutmaistiaiset

Maistelimme erilaisia oluita. 

ALE

ALEt eli pintahiivaoluet valmistetaan siten, että hiiva nousee käymisen aikana oluen pinnalle. Alet ovat väreiltään tummempia, sakeampia oluita ja niiden makuskaala on kirjavampi. Erityyppisiä aleja ovat esimerkiksi IPA ja STOUT.

IPA eli Indian Pale Ale on saanut nimensä oluesta, joka matkasi Englannista Intiaan. Tätä pitkää matkaa varten olueeseen piti lisätä enemmän sokeria ja humalaa, jotta se säilyisi. Näissä oluissa maistuu selvästi enemmän katkera humala ja hedelmäinen maku.

Eri IPAt voivat maistua hyvinkin erilaisilta. Maistelimme näitä kahta IPAa (Suomenlinnan ja Shepherd Neame & Co). Oikeanpuoleinen olut on belgityyppinen ale, Suomi 100-juhlaolut Agricola.

STOUT on tummaa olutta, joka on tehty yleensä paahdetuista maltaita. Guinness on maailmalla tunnetuin stout-olut.  Tämä kuiva irlantilainen olut on väriltään todella tummaa, mustanpuhuvan ruskeaa. Tuoksut ovat voimakkaita ja vaahtokerros runsas. 

Vaahto onkin osa makunautintoa ja antaa omanlaisen vivahteen olueeseen. Lisäksi vaahdon tehtävä on pitää aromit tallessa lasissa, ja onhan se osa ulkonäköäkin. Täysin vaahdoton olut on siis väärin kaadettu.

Pohjahiivaoluet

Pohjahiivaoluissa hiiva laskeutuu nimensä mukaisesti käymisen aikana astian pohjalle. Eräitä pohjahiivaoluita ovat esimerkiksi Dunkel, Helles, Lager, Pilsener sekä savuolut. Pohjahiivaoluet valmistetaan viileämmässä kuin alet ja ovat usein väriltään kirkkaita. Näiden oluiden makuskaala on kapeampi.

Saksa on tunnettu oluistaan. Joka syksy Munchenissa järjestetään valtava tunnettu olutfestivaali Octoberfest. Maistelimme myös saksalaisia oluita: Vehnäolut Weihenstephaner Hefeweissbier, tumma lager Aldersbacher Kloster Dunkel sekä lagerolut Benediktiner Hell (helles).

Oluen raaka-aineet: vesi, hiiva, mallas, humala. Humala on hamppukasvi, joka luo olueeseen tyypillisen karvaan maun.

Savuoluen valmistuksessa maltaat paahdetaan savussa. Tässä oluessa (Schlenkerla) maistui ja tuoksui savu, joka toi mieleen saunan ja makkaran.

Inkivääriolut jakaa mielipiteitä, onko se olut loppujen lopuksi. Se oli yksi suosituimmista.

Myös tämä makea vadelmaolut (Founders) oli enemmän siiderinystävien makuun. Mieleeni tuli, että tämä olut sopisi ihan hyvin jopa juhlamaljaksi johonkin kevyempään tilaisuuteen.

Itse juon vähemmän oluita, mutta kyllä silloin tällöin sellainen maistuu hyvin. Parhaiten mieleeni jäi vadelma- ja inkiväärioluen lisäksi STOUT sekä savuolut.

Viinit

Viinipullon avaaminen onnistuu jo paremmin muutaman kokeilun jälkeen.

Eri makuja

Maistelimme eri makuja yksittäin ja yhdessä viinin kanssa. Hapan (sitrus- ja omenahappo), karvas (selleri), makea (valkosuklaa ja sokeroitu aprikoosi), suolainen (suola, liha), umami (herkkusieniä ja parmesan). 

• Hapokas ruoka pehmentää viinin ja pyöristää tanniinin makua.
• Karvaus tekee viinistä vieläkin karvaamman makuista.
• Makea ruoka korostaa viinin karvautta ja kuivuutta. 
• Suolaisuus tuo viinin hedelmäisyyden ja makeuden esille.
• Umami vahvistaa viinin omia makuja.

Viinin säilytys

Etenkin luonnonkorkilla suljetut viinipullot on hyvä säilyttää viinikellarissa kyljellään, jotta korkki ei kuivu. Jos näin pääsee käymään, viini hapettuu.

Viinin säilyvyyteen vaikuttaa mm. säilytyslämpötila, huoneen valaistus, lämpötilan vaihtelut, viinin ominaisuudet (tanniinisuus, vahvuus, makeus) sekä pakkaustyyppi. Hyvä lämpötila säilytykseen on 10 astetta.

Pääsimme kokemaan myös pilaantuneen viinin hajun, joka todellakin haisi pilaantuneelle! 😷 Huonoksi mennyttä viiniä voi olla välillä vaikea tunnistaa maistamatta, eikä kokemattomampi viininjuoja välttämättä edes tunnista, että viini on hapettunut.

Rypäleet

Punaviinin valmistus eroaa valkoviinistä siten, että rypäleiden kuoret jätetään astiaan käymisen ajaksi. Tästä viini saa myös punaisen värinsä.

Viinin makuun vaikuttaa luonnollisesti rypälelaji. 

Etiketin luku on oma taitolajinsa. Tässä saksalaista kuivaa Riesling viiniä, jota Schönborn-suku on tuottanut vuosisatojen ajan Reinjoen ympäristössä. 

Pinot Gris, Makeampaan makuun.

Perinteinen Chardonnay. Tämä rypäle voi olla myös yksi samppanjan raaka-aineista. Samppanjaa tehdään ainoastaan Champagne-nimisellä alueella pohjoisranskassa, mistä tuote onkin saanut nimensä. 

Vasemmalla Ranska: Gisselbrecht 

Gewurztraminer 

Alkon luonnehdinta: puolimakea, keskihapokas, litsiluumuinen, kevyen hunajainen, mausteinen, kukkainen. Löysin helposti hunajaisen ja kukkaisen tuoksun.

Oikealla Uusi-Seelanti: Mud House 

Sauvignon Blanc 

Alkon luonnehdinta: kuiva, hapokas, limettinen, viherherukkainen, tomaatinlehtinen, nokkosinen, rodukas. Tuoksusta ja mausta löytyi rypäleelle tyypillistä viherherukkaa, joka siis muistuttaa mustaviinimarjaa. Ehkä siksi tämä onkin suosittu viinityyppi Suomessa.

Maistelun jälkeen laitoimme valkoviinit järjestykseen makeammasta kuivimpaan. 

Väkevämmät

Sake on japanilaista riisiviiniä. Sitä voi nauttia joko kylmänä tai lämpimänä. On hyvä kuitenkin tietää, onko saamasi sake tarkoitettu nautittavaksi kummalla tavalla, sillä väärällä lämpötilalla juotu sake voi olla pahaa.

Väkevöityjä viinejä. Portviini ja kaksi erilaista madeiraa. Viimeisenä kuiva sherry.

Madeirassa maistuu makea rusina ja luumu. Nam!🍇

Olen oppinut myös, mitä eroa on brandyllä, konjakilla ja viskillä.

Brandyt valmistetaan viinistä tislaamalla. Yksi brandyn alalaji on konjakki, jota tehdään ainoastaan Ranskan Cognacin alueella. 

Viski puolestaan tehdään viljasta (oluesta) tislaamalla. Alkujaan britteinsaarilta peräisin oleva viski on saanut nimensä kerettiläisestä sanasta, joka tarjoittaa "elämän vettä". Viskin pitää kypsyä vähintään kolme vuotta.

Koulullamme kävi luennoimassa Kyrö Distillery Companyn työntekijä suomalaisesta ginistä. Tästä Napue Ginistä valmistettu GinTonic on voittanut maailmanmestaruuden 2015! 💪

Yritys vaikuttaa Isossakyrössä.

Napue Gin on siitä erityinen gini, että se on valmistettu ruismaltaasta. Perinteisen raaka-aineen eli katajanmarjan lisäksi sen mausteena on käytetty mm. karpaloa ja tyrniä.

Paikallisen tyrnitarhurin mukaan nimetty drinkki Sainio. Oli muuten raikas! 

Tämän yrityksen perustajilta ei huumoria puutu! Yrityksen mainoskuvassa perustajat juoksevat pellolla "suomalaisittain". 😉

Pääsimme myös tutustumaan suomalaisen The Helsinki Distilling COn tislaamoon, jossa valmistetaan mm. ruisviskiä. 

Tislauksessa erotellaan alkoholi nesteestä. Etanolin kiehumispiste on 78,4 astetta, joten se höyrystyy ennen vettä. Alla kuva tislauslaitteista.

Tislauksessa syntyvä alkoholi on läpinäkyvää. Alla kuva viskin juuresta "White Dog". Lopullisesti ruisviski saa värinsä tynnyrissä.

Yrityksellä on monia eri väkeviä aina tyrnipontikasta puolukkagin-likööriin.  Mauissa haetaan Suomen metsää.

Tyrnipontikka on voittanut tänä vuonna jo useita mestaruuskilpailuja, mm. maailman paras tislattu snapsi Spirikum Spirits Fair kilpailussa Kööpenhaminassa.

Erityiskiitos The Helsinki Distilling Co sekä Kyrö Distillery Company, kun pääsin tutustumaan suomalaiseen yrittäjyyteen ja mahtaviin tuotteisiinne! 

Kiitos myös Omnian opettajalleni Heikki Tuoviselle mieleenpainuvista oppitunneista!